NASAn vuoden 2013 budjetti julki. Miten käy marstutkimuksen?

NASAn budjetti vuodelle 2013 ei ollut näin marstutkijan näkökulmasta kovinkaan positiivinen. Tosin yllätyksenä NASAn rahoituksen vähentyminen juuri marstutkimuksesta ei tullut varmaan kenellekkään alalla työskentelevälle tutkijalle tai insinöörille. Itseasiassa asia on ollut jo selvä jonkin aikaa, kun on seurannut NASAn aktiivisuutta juuri marshankkeiden ympärillä. Julkisuudessakin on ollut esillä se, että Euroopan avaruusjärjestö (ESA) ja Venäjän avaruusjärjestö (Rosaviakosmos) ovat neuvotelleet marslaukaisusta vuodelle 2016. Se ettei NASAa ole tässä yhteydessä mainittu juuri sanallakaan on antanut jo hyvää osviittaa siitä, että NASAn aktiivisuus Marsin kohdalla on laskenut. Varmasti NASA tulee olemaan jatkossakin iso peluri marslentojen saralla, mutta sen rooli kieltämättä pienenee “suuruuden vuosista” joksikin aikaa, ainakin seuraaviin (tai sitä seuraaviin) USA:n presidentinvaaleihin asti. Mutta kyllä noin 20% leikkaus NASAn planeettatutkimuksesta tuntuu lähivuosina merkittävällä tavalla. Jos jotain positiivista NASAn vuoden 2013 budjetista hakee, niin se on se, että miehitetyt lennot ja kaupallinen toiminta saavat noin 6% lisää rahoitusta. NASAn tavoitehan on, että tulevaisuudessa lähes kaikki rakettilaukaisut tehdään kaupallisten toimijoiden toimesta. Saa nähdä miten nopeasti ja kustannustehokkaasti tähän tavoitteeseen päästään.

Mutta summa summarum, vaikka NASAn rahoitus marslentoihin pienenee, ei se tarkoita sitä, että ne loppuisivat kokonaan. Venäjä, Eurooppa (siis ESA) ja ennen kaikkea Kiina ottavat NASAlta “vapautuneen” roolin Marsin tutkimuksessa. Varsinkin Kiina on panostamassa valtavasti resursseja avaruusteknologiaan ja tutkimukseen seuraavien vuosikymmenien aikana. Monet asiantuntijat ovatkin jo sanoneet, että ensimmäinen ihminen Marsissa saattaakin olla kiinalainen. Ajatus ei ole ihan tuulesta temmattu, kun seuraa miten Kiinan panostukset avaruustukimuseen ovat kasvaneet vain muutamassa vuodessa.

ExoMars -mönkijä on tarkoitus lähettää Marsiin vuonna 2018. Kuva: ESA/AEOS – Medialab.

Share
Posted in Avaruustekniikka, Mars | Tagged , | Leave a comment

Marsmönkijät jo kahdeksan vuotta toiminnassa.

Tänään tulee kuluneeksi kahdeksan vuotta siitä kun NASAn Opportunity-mönkijä aloitti toimintansa Marsin pinnalla (katso Tähdet ja Avaruus-lehden uutinen). Tätä voidaan pitää kyllä huikeana saavutuksena, kun otetaan huomioon se, että mönkijöitä (Opportunity ja Spirit) ei ole mahdollista huoltaa millään tavalla. Mönkijät ovat siis olleet oman onnensa varassa koko mission ajan. Näin avaruusinsinöörinä tämä pitkä toiminta-aika tietysti ilahduttaa siinä mielessä, että se tarkoittaa mönkijöiden suunnittelun onnistumisesta. Jos mietitään, niin harva laite täällä Maan päällä kestää ehjänä (tai noh ainakin toimintakuntoisena) yhtä kauan. Kuinkahan moni uuden auton ostaja ei ole joutunut käyttämään autoaan huollossa kahdeksan ensimmäisen vuoden aikana? Ei varmaan yksikään. Myös nykyaikainen tietotekniikka hajoaa liki vääjäämättä muutamassa vuodessa. Syynä tähän on tietysti se, että laatu ei ole hyvää.

Marsin olosuhteet ovat vaativat. Joten kahdeksan vuotta kestävä mönkijä on kaikilla laatumittareilla mitattuna erittäin laadukas laite. Hieman huvittaakin mönkijöille alunperin annettu kolmen kuukauden “takuuaika”. Mutta todellisuushan avaruushankkeissa on se, ettei mitään voi tietää etukäteen. Sen vuoksi onkin liki mahdotonta antaa mitään realistista arviota siitä kuinka kauan laitteet toimivat Marsin pinnalla. Varsinkin kun kyse on niinkin monimutkaisesta laitteesta kuin Opporunity.

Laatu myös maksaa. Sen tietävät kaikki. “Halvalla ei saa hyvää” -sanonta pätee erityisesti avaruustekniikassa. Hyvä esimerkki tästä on Beagle-2 jota mainostettiin kustannustehokkaana laskeutujana ja kuinkas siinä sitten kävikään. Vieläkään ei tiedetä missä Beagle-2 -sijaitsee. Ilmeisesti se on jossain päin Marsia, mutta kuinka monena palasena, sitä ei tiedä kukaan. Noh loppujen lopuksi Beagle-2 ei edes ollut niin halpa hanke kuin etukäteen mainostettiin. Mikä sitten maksaa? Tätä varmaan moni kyselee. Noh ensimmäiseksi täytyy tietysti sanoa, että lähes jokainen avaruuslaite on uniikkikappale. Massatuotantoa ei juuri harrasteta kuin joidenkin kaupallisten tietoliikennesatelliittien kohdalla. Lisäksi avaruusolosuhteet kestävät komponentit ovat äärimmäisen kalliita verrattuna vastaaviin maanpäällä, normaalissa kulutuselektroniikassa, käytettäviin komponentteihin. Jos Opportunity ja Spirit ovatkin olleet kalliita hankkeita, on niiden avulla tehdyt havainnotkin arvokkaita tiedeyhteisölle. Molemmat mönkijät saavat seuraajan tämän vuoden elokuussa kun MSL laskeutuu Marsiin. Sitä odotellessa voitte katsastaa oheisen koostevideon Opportunityn kahdeksan vuotisesta taipaleesta.



Share
Posted in Avaruustekniikka, Mars, Yleinen | Tagged , , | Leave a comment

Uutta blogia perustamassa.

Kuten monet tietävät, olen tähtiharrastuksen seurauksena toiminut jo vuosia Warkauden Kassiopeian Ad Astra -jäsenlehden päätoimittajana ja taittajana. Osana Kassiopeian tulevaa kotisivu-uudistusta, siirsimme Ad Astran nettisivut blogiin joka löytyy osoitteesta http://blogit.kassiopeia.net/adastra/. Blogin ulkoasu seuraa muiden Kassiopeian blogien (puheenjohtajan nettipalsta ja kerhotalohankkeen blogit) ulkoasua ollen näin siis kiinteä osa Kassiopeian sivuja. Paljon uutta sisältöä ei luonnollisesti ole Ad Astran uudessa blogissa ole, mutta jotain kuitenkin. Vanhojen sivujen sisältö on nyt myös järkevämmin jaoteltu. Jatkossa onkin tarkoitus, että ko. blogissa pureudutaan aiempaa tiiviimmin lehden tekoon ja lehdessä julkaistuihin artikkeleihin.

PS: aloitin omalta osaltani myös valmistelut Venuksen ylikulkumatkaa varten hankkimalla The North Facen takin jossa on irroitettava fleece. Ensitestin perusteella takki on hyvä, mutta todelliseen testiin se joutuu vasta matkan aikana. Valitettavasti “ostoslistalla” on vielä aikamoinen määrä tarpeellista tavaraa ja toivottavasti ehdin hankkia ne ennen matkaa.

Share
Posted in Yleinen | Leave a comment

Valkea joulu…no ainakin melkein.

Joulun pyhät tuli vietettyä Joroisissa lievästi sanottuna hyvin vaihtelevassa säässä. Jouluaatto ja joulupäivä olivat ihan mukavan lumiset joten voidaan sanoa, että Joroisissa oli valkea joulu. Tosin lumet sulivat lähes kokonaan pois joulupäivän ja Tapaninpäivän välisenä yönä, kun vesisade pääsi “yllättämään”. Tosin lumien sulaminen taisi olla ongelmista pienin, sillä eteläistä ja läntistä Suomea riepotellut myrsky iski osittain myös Joroisiin. Ei tosin lähellekkään niin pahasti kuin moneen muuhun kuntaan Itä-Suomessa. Olisikohan syynä ollut Asta-myrsky joka riehui viime vuonna. Asta varmaan niitti sen verran tehokkaasti puut sähkölinjoille, että tällä kertaa ei varmaan ollut montaa puuta joka olisi voinut sähkölangoille kaatua. Kuitenkin mm. Joroisten Maavedellä oli sähköt tälläkin kertaa poikki noin vuorokauden verran. Kirkonkyläkin oli pimeänä, mutta vain hetken, noin 10 minuuttia.

Myrskyn jälkeen taivas selkeni jopa niin kirkkaaksi, että ajelin Joroisten venesatamaan katsomaan miten tähtitaivas oikein näkyy. Täytyy sanoa, että oli kyllä huikean hyvä sää tähtitaivaan havainnointiin. Harmi, ettei mukanani ollut mitään putkea jolla tiirailla taivaalle. Yritin ottaa kameralla kuvia, mutta kyllä se vaan niin on, että jos haluaa ottaa edes siedettäviä tähtikuvia, niin seurannalla varustettu jalusta pitää olla käytössä. Sain kuitenkin napattua oheisen “siedettävän” kuvan jossa näkyy hyvin kirkas Jupiter ja Seulaset. Alareunassa näkyy myös hieman valosaastetta.

Seulaset ja Jupiter Joroisten venesatamasta käsin kuvattuna.

Share
Posted in Matkailu, Yleinen | Tagged , , | Leave a comment

Venuksen ylikulkua katsomaan kesäkuussa.

Olemme Jari Juutilaisen kanssa puhuneet jo vuosia, että menisimme katsomaan vuoden 2012 Venuksen ylikulun jonnekkin pohjoiseen, jossa se näkyisi kokonaisuudessaan. Itse pimennystä voi kyllä seurata koko Suomessa, mutta jos haluaa nähdä sen alusta loppuun, niin silloin pitää suunnata Pohjois-Lappiin.

Olemme nyt vihdoinkin ottaneet “härkää sarvista” ja aloittaneet matkan toteutuksen. Päätimme heti alkajaisiksi, että menemme niin pohjoiseen kuin mahdollista ja aika nopeasti päätimme suunnaksi Nordkappin. Juuri sitä pohjoisemmaksi ei enää voi mennä. Seuraavaksi alkoi kova majapaikkojen ts. mökkien etsiminen matkamme varrelta. Onneksi olimme hyvissä ajoin liikkeellä, sillä näyttää siltä, että samaan aikaan pohjoiseen suuntaa myös muitakin turisteja. Osa näistä on varmasti “Venuksen ylikulku” -turisteja kuten mekin, mutta myös lintubongarit ovat suuntaamassa samoihin aikoihin pohjoiseen.

Lyhykäisyydessään matkaohjelmamme on jotain seuraavaa. Ajelemme ensin vuokra-autolla (kyllä vuokraamme auton matkaa varten) Sodankylään jossa on ensimmäinen yöpyminen. Sodankylästä jatkamme seuraavaan majapaikkaan Stabbursdaleen joka onkin jo Norjan puolella. Lopullinen päämääräämme on Kirkeporten josta pieni neljän hengen ryhmämme suuntaa Nordkappin alueelle havaitsemaan Venuksen ylikulkua. Kotimatkalla pysähdymme yöpymään vielä Altassa ennen kuin suuntaamme Sodankylän kautta takaisin Varkauteen. Matkaa siis kertyy aikalailla, mutta varsinkin allekirjoittanut odottaa reissua innolla, koska en ole aikaisemmin Pohjois-Norjassa matkustellut. Lisäksi, kun saattaa olla vielä pieni mahdollisuus nähdä valaita, niin into on kova.

Pimennysmatkasta löytyy enemmän Jarin ylläpitämästä “Pimennysmatkaaja” -blogista. Kyseinen blogi tulennee olemaan matkan pääasiallinen info- ja uutiskanava, joten kannatta jo nyt laittaa sivu muistiin. Kuten sivuilla jo nyt vierailevat voivat huomata, on siellä jo jonkin verran sisältöä ja juttua tulevasta matkastamme. Kannattaa siis suunnata seuraavaksi ko. blogiin.

Transit of Venus visibility map 2012 (Copyright: NASA)

Share
Posted in Matkailu, Tähtiharrastus | Tagged , , | Leave a comment

MSL lähti onnistuneesti kohden Marsia!

Jeee jeeee ja vielä kerran jeeeee! Vihdoin ensimmäinen avaruuslaite jonka suunnitteluun ja testaukseen olen osallistunut on päässyt avaruuteen. MSL:n laukaisu onnistui kuten oli odotettavissakin, mutta kyllähän se hieman toi lisäjännitystä, kun tällä kertaa mukana oli jotain jonka parissa on työskennellyt lukemattomia ja vielä lukemattomia tunteja. Nyt vaan toivotaan, että kaikki menee hyvin matkalla Marsiin. Seuraava kriittinen vaihe on itse laskeutuminen. Tällä kertaa NASA käyttää ns. “sky crane” -tekniikkaa jolla laskeutuja lasketaan eräänlaisen lentävän nosturin avulla Marsin pinnalle. Noh tähän on kuitenkin vielä aikaa, koska laskeutuminen olisi tarkoitus tapahtua ensi vuoden elokuussa.

MSL:n mukana menee myös ensimmäistä kertaa kaksi mittalaitetta yhtä aikaa tutkimaan Marsia. Tai siis tietysti oletuksenä tässä on se, että päästään tekemään itse mittauksia. Aiemmin laitos on valmistanut ja toimittanut painemittalaitteita marshankkeisiin ja edellinen painemittalaite toimi täydellisesti Phoenix-laskeutujassa. Phoenix toimi tosin “vain” reilut 150 Marsin päivää ja MSL:n pitäisi toimia vähintään kaksi vuotta Marsissa. Todennäköisesti mönkijä toimii pidempään, kuten nykyiset MER-mönkijät ovat osoittaneet.

Pitääkin tarjota kakkukahvit vaikka Härkämäen observatoriolla, kun seuraavan kerran pistäydyn siellä päin Suomen. Nyt on pienen juhlan paikka.

PS: Tsekatkaa myös Ilmatieteen laitoksen MSL-nettisivut osoitteesta space.fmi.fi/msl.

MSL on juuri lähtenyt onnistuneesti kohden Marsia. Kuva: NASA/JPL-Caltech.

Share
Posted in Avaruustekniikka | Tagged , , , | 2 Comments

MetNet YLEn Prisma Studiossa.

Eilen keskiviikkona (23.11.) oli kuvauskeikka YLEn Prisma Studio -ohjelmaan. Itse en kyllä ollut haastateltavana, vaan toimin MetNetin 1:1 mallin “roudarina”. IL:n puolelta haastateltavana oli Sini Merikallio ja aiheena oli MSL ja marstutkimus ylipäätänsä. Mikä ilahduttavinta, MetNet oli kuvissa todella paljon ja Sini saikin mainostettua hanketta ihan mukavasti. Tätä kirjottaessa en tosin tiedä miten paljon MetNetistä on juttua itse lopullisessa ohjelmassa (jonka “ensi-ilta” on torstaina 24.11. kello 20:00 YLE Teemalla). Joka tapauksessa vaikkei MetNetistä olisikaan juurikaan juttua itse ohjelmassa, niin kyllä se tulee näkymään lähetyksessä todella upeasti.

Kuvauskeikkaan meni yllättävän paljon aikaa, jos laskee mukaan alku- ja loppuvalmistelut jotka tein IL:ssä. Karkeasti voin arvioida, että kaiken kaikkiaan keikkaan kului yksi työpäivä. Itse kuvaukset YLEllä eivät kestäneet kuin reilun tunnin, mutta alkujärjestelyihin meni tovi. Toisaalta olipa myös lopputulos upea ja sehän on tärkeintä. Allekirjoittaneelle oli erityisen mukavaa päästä seuraamaan kulisseihin, että kuinka tv-ohjelmaa oikein tehdään. Katsojille kun näkyy vain se lopputulos ja kaikki muu mikä ohjelman tekoon liittyy jää näkemättä ja kokematta. Oli varsinkin mielenkiintoista seurata kuinka ohjaamossa työskennellään ja huomata myös se, että ei ne otot aina kerralla mene putkeen.

Jos missaatte lähetyksen ensi-illan ja uusintalähetykset, niin ohjelma on näkyvissä YLE Areenassa jonkin aikaa. Kannattaa siis suunnata sinne. Ohessa vielä yksi kuva studiolta, jossa allekirjoittaunut poseeraa MetNetin vieressä.

Allekirjoittanut Prisma Studion kuvauksissa MetNetin kanssa. Kuva: Jukka-Pekka Heiskanen / YLE.

Share
Posted in Avaruustekniikka | Tagged , , | Leave a comment

Kerhoseminaarissa pohdittiin tulevaisuutta ja katsottiin menneisyyteen.

Viime viikonloppuna (18.-20.11.) pidettiin Artjärvellä jo perinteeksi muodostunut Ursan kerhoseminaari jonne kokoontuivat yhdistysaktiivit ympäri Suomea. Tällä kertaa pohjoisimmat osallistujat tulivat Oulusta jossa muuten järjestetään seuraavat tähtipäivät. Tähtipäivistä myöhemmin blogissani, kun ne ovat ajankohtaisemmat. Mutta sitten itse seminaariin. Jo tässä vaiheessa kannattaa tsekata seminaaarin tuloksia ja ajatuksia tapahtuman sivuilta. Allekirjoittanut oli ensisijaisesti paikalla kansainvälisen avaruusviikon Suomen koordinaattorin ominaisuudessa, mutta sen lisäksi edustin Warkauden Kassiopeiaa.

No mitä sitten seminaarissa oikein puuhasteltiin. Allekirjoittanut esitteli luonnollisesti tämän vuoden avaruusviikon tuloksia ja loppuyhteenvedon. En tässä rupea kertaamaan viikon onnistumista, koska sen voi kukin käydä lukaisemassa seminaarin kotisivuilla. Avaruusviikon lisäksi keskustelua aiheutti tuleva Cygnus ja keskustelujen perusteella tuleva Cygnus näyttää olevan hyvin “hanskassa”. Virallisesti Cygnuksesta ilmoitellaan myöhemmin, kun olemme saaneet Ursan jaostoimikunnassa viralliset asiat hoidettua. Myös tähtipäivät aiheuttivat jonkin verran keskustelua. Lähinnä sen vuoksi, koska järjestäjäosapuoli oli edustettuna seminaarissa. Saimmekin hyvän käsityksen siitä millainen paikka tähtipäivien pitopaikka Oulun Tietomaa oikein on. Ehkäpä eniten keskustelua aiheutti tähtiharrastuspäivä joka on ollut viimevuosina hieman “alamaissa”. Pohdimme jopa sitä, että onko ko. päivää edes järkeä järjestää tulevaisuudessa. Tulimme kuitenkin siihen tulokseen, että päivää yritetään jatkossa mainostaa hieman toisella tavalla yhdistyksille ja siten nostaa päivään osallistuvien yhdistyksien määrää. Emme siis vielä kuopanneet päivää. Tosin jos tulevaisuudessa päivään osallistuvien tahojen määrä ei nouse tai se jopa laskee, niin sitten on pakko miettiä päivän kohtaloa uudelleen.

Kaiken kaikkiaan seminaarista jäi hyvä “tekemisen meininki” -fiilis. Toivottavasti vaan kaikki suunnitelmat saadaan toteutusasteelle. Mutta sen kertoo sitten tulevaisuus.

Panoramakuva kerhoseminaarin keskustelusta. Kuva: Harri Haukka.

Share
Posted in Yleinen | Leave a comment

Ensimmäinen IL:n MSL-lehdistötiedote.

Laitampa tänne omaan blogiinikin tämän tänään julkaistun IL:n MSL-lehdistötiedotteen. Lehdistötiedote löytyy luonnollisesti myös IL:n tiedotteista ja MSL:n kotisivuilta. Ohessa kuitenkin tiedote kokonaisuudessaan.

Lehdistötiedote: MSL-laskeutuja vie Ilmatieteen laitoksen tutkimuslaitteita Marsiin.

17.11.2011 13:40

NASA laukaisee 25. marraskuuta Mars Science Laboratory-laskeutujan (MSL) kohti Marsia. Ilmatieteen laitos on toimittanut luotaimeen instrumentteja.

Marraskuun 25. päivä aukeaa 29 vuorokauden mittainen laukaisuikkuna MSL-mönkijän matkalle kohti Marsia. Jos sääolosuhteet laukaisupaikalla Floridan Cape Canaveralissa sallivat, laukaisua yritetään heti perjantaina 25. marraskuuta.Ilmatieteen laitos on toimittanut luotaimeen instrumentteja, joiden tavoitteena on mitata Marsin kaasukehän paine- ja kosteusolosuhteita. Noin 900-kiloinen ja henkilöauton kokoinen MSL saapuu perille vajaan yhdeksän kuukauden lennon jälkeen elokuussa 2012. Mönkijän laskeutumispaikka on Gale-kraatteri lähellä Marsin päiväntasaajaa. Siellä sen on tarkoitus liikkua ja tehdä tutkimushavaintoja ainakin yhden Marsin vuoden ajan eli noin 680 Maan päivää. Samalla se tekee havaintoja mm. alueen geologiasta, pintakerroksen rakenteesta sekä ympäristöolosuhteista. Jos mönkijä toimii moitteetta, sen toiminta-aikaa voidaan jatkaa.

Paine- ja kosteusmittausinstrumentit Suomesta

Ilmatieteen laitos on toimittanut MSL-mönkijään paine- ja kosteusmittausinstrumentit (REMS-P ja REMS-H), joilla tutkitaan Marsin kaasukehän olosuhteita. Instrumentit toimi-vat osana espanjalaisen INTA-CAB -laitoksen mönkijään toimittamaa Marsin ympäristöä tutkivaa REMS-instrumenttipakettia. REMS-P ja REMS-H laitteiden suurin etu on niiden hyvä tarkkuus ja pieni koko, sillä instrumentit painavat vain 15 grammaa (REMS-H) ja 35 grammaa (REMS-P).

Samantapaisia Ilmatieteen laitoksen valmistamia laitteita on aikaisemmin ollut mukana useassa planeettaluotaimessa, mm. Saturnuksen Titan-kuuta tutkineessa HUYGENS-aluksessa (ESA /NASA), joka laskeutui onnistuneesti Titaniin tammikuussa 2005. Vastaavia laitteita oli mukana myös NASAn Mars Phoenix-luotaimessa vuonna 2008.

Marsin kaasukehä muistuttaa Maan ilmakehää

Marsin hiilidioksidista koostuva kaasukehä on kuiva, kylmä ja noin 100 kertaa harvempi kuin maan ilmakehä. Maan ja Marsin lähes samansuuruiset kiertoakselin kallistuskulma sekä vuorokauden pituudet johtavat siihen, että Maan ja Marsin kaasukehät käyttäytyvät samalla tavoin. Marsin ja Maan ilmakehien samanlaiset piirteet antavat aiheen vertailevaan planeettatutkimukseen: tutkimalla Marsia voimme myös oppia jotakin uutta Maapal-losta ja sen ilmakehästä, minkä takia tämä on Ilmatieteen laitoksen kannalta merkittävä tutkimuskohde. Kaasukehien samankaltaisuus on mahdollistanut sen, että Ilmatieteen laitos on yhdessä Helsingin yliopiston kanssa siirtänyt mm. pohjoismaissa käytetyn sääennustemallin (HIRLAM) toimimaan Marsissa tutkimuskäytössä.

Ilmatieteen laitoksen valmistamat REMS-H ja REMS-P -mittalaitteet havainnoivat tarkasti Marsin kaasukehän painetta ja kosteutta. Tarkoituksena on kerätä paine- ja kosteusaikasarjat koko MSL-ohjelman (yksi Marsin vuosi) ajalta. Näin saataisiin Viking-laskeutujien (1976 – 82) jälkeen toinen mittaussarja, joka kattaisi Marsin vuoden. Havain-tojen avulla tutkitaan Marsin kaasukehän käyttäytymistä sekuntien mittakaavasta Marsin vuodenaikojen vaihteluun. Paikallista vaihtelua tuo MSL:n liikkuminen tutkimusohjelman aikana, mikä saattaa viedä kulkijan alueille, joilla marsperän vesipitoisuus ja ilmakehän kosteuden määrä vaihtelee.

MSL etsii myös jäänteitä ja todisteita Gale-kraatterissa muinoin mahdollisesti velloneesta vedestä. MSL ei yritä etsiä Marsista elämää, mutta se saattaa hyvinkin kertoa, onko Marsissa joskus muinoin ollut elämälle suotuisat olosuhteet.

Ilmatieteen laitoksen toimittama paineinstrumentti perustuu Vaisala Oy:n anturiteknologiaan. Hankkeeseen ovat osallistuneet myös suomalaiset Selmic Oy, Micro Analog Sys-tems Oy, Optomekaniikka Oy ja Ideal Engineering Oy

Lisätietoja:

Tutkimuspäällikkö Ari-Matti Harri, puh. 050 337 5623, ari-matti.harri@fmi.fi (Cape Canaveral, MSL-laukaisupaikka, 22.-27.11).
Vanhempi tutkija Maria Genzer, puh. (09) 1929 4724, maria.genzer@fmi.fi
Vanhempi tutkija Jouni Polkko, puh. (09) 1929 4653/ 050 5266661, jouni.polkko@fmi.fi
Tutkija Henrik Kahanpää, puh. (09) 1929 4723/ 050 5713746, henrik.kahanpaa@fmi.fi
Tutkija Harri Haukka, puh. 044 3406510, Harri.Haukka@fmi.fi.

http://space.fmi.fi/msl

REMS-P -paineenmittauslaite. Kuva: Harri Haukka / Ilmatieteen laitos.

Share
Posted in Yleinen | Leave a comment

Ilmatieteen laitoksen MSL-nettisivut avattu.

Allekirjoittaneella on viimeiset pari viikkoa ollut työnalla MSL-hankkeen (Mars Science Laboratory) nettisivut ja nyt tänään perjantaina (11.11.2011) ne on vihdoin julkaistu. Jos joku ei tiedä mikä MSL on niin seuraavassa lyhyesti hankkeesta. MSL on NASAn seuraava suuri marsmönkijä joka laukaistaan alustavan suunnitelman mukaan perjantaina 25.11.2011 kello 17:25 Suomen aikaa Cape Canaveralista, Floridasta. Mönkijä on suurin koskaan Marsiin lähetty. Painoa sillä on noin 900 kg ja kokoa pienen henkilöauton verran. MSL mönkijää, Curiosity muuten nimeltään, on myös verrattu Mini Cooper autoon joka on suurinpiirtein saman kokoinen. Marsiin Curiosityn pitäisi laskeutua elokuussa 2012. Mukana on myös suomalaisia mittalaitteita: REMS-P -paineenmittauslaite ja REMS-H -kosteudenmittauslaite. Allekirjoittaneella on enemmän “näppinsä pelissä” REMS-H:ssa. Olen aika pitkälti suunnitellut REMS-H:n mekaniikkaa ja piirtänyt molempien laitteiden CAD-kuvat. MSL on muuten ensimmäinen avaruushanke jonka mukana lentää laitteita joiden suunnittelussa ja testauksessa olen ollut mukana. Odotankin siis innolla kuinka hanke onnistuu.

Niin ja mistä ne MSL:n suomenkieliset nettisivut oikein löytyvätkään? Noh kannattaa suunnata http:/space.fmi.fi/msl osoitteeseen. Linkin takaa löytyy täysin suomenkieliset sivut joilla esitellään hanketta ja Ilmatieteen laitoksen mittalaitteita. Myös aiheeseen liittyviä uutisia tulee olemaan sivuilla, kunhan vaan MSL saadaan onnellisesti kohden Marsia. Luonnollisesti sivulta löytyy myös linkit NASAn ja muiden yhteistyökumppaneiden MSL-sivuille.

MSL-hankkeen suomenkieliset nettisivut avattiin 11.11.11 kello 08:00.

Share
Posted in Yleinen | Leave a comment